Näyttelyt

Näyttelyitä ja työnäytöksiä Säästöpankki Areenalla

Säästöpankki Areenalla, jota voidaan kutsua karjalaiseksi kyläksikin,  voi ohikulkiessaan tutustua työnäytöksissä myös savitöiden tekoon, hineoihin puuveistoksiin ja karjalaisiin ja hämäläisiin kansalllispukuihin. Myös luovutetun Karjalan pitäjiä ja sukuja esitellään lauantaina klo 9-18 ja sunnuntaina klo 9-15. Näyttelyihin on vapaa pääsy.

 

Kyyrölän Saven työnäytökset

Karjalaisella torilla voi käydä tutustumassa Kyyrölän Saven dreijausnäytöksiin ja ostaa tuotteita lauantaina klo 9.00–18.00 ja sunnuntaina klo 9.00–15.00 Säästöpankki Areenalla.


Ruhtinas Tsernisov sai tsaarilta lahjoitusmaata Karjalan kannakselta palkkioksi sotamenestyksestä alueella Suuren Pohjan sodan aikana 1700–1721. Hän siirrätti Volgan Jaroslavlin alueelta omilta mailtaan kaksikymmentä käsityöläisperhettä uusille alueille. Muolaan alueen Kyyrölän kylään asutettiin kymmenen perhettä ja loput perheet lähiympäristöön. Mukanaan perheet toivat savenvalannantaidon Suomeen, Kyyrölän kylään v. 1726.


Vuoteen 1939 mennessä Kyyrölässä toimi lähes 70 savikornua eli savipajaa ja pottikauppiaat myivät saviruukkuja ahkerasti ympäri Suomea. Sotien aikana kyläyhteisöt joutuivat evakkoon eri puolille maata. Osa kyyröläläisten jälkeläisistä perusti savenvalajien pajoja eri paikkakunnille. Voimakkaimmin perinne on säilynyt Hämeenlinnassa. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on vain yksi savipaja, Nikolai Uschanoffin v. 1970 perustama Kyyrölän Savi Oy, joka edelleen valmistaa suomalaisesta punasavesta perinneastioita pian 300-vuotisten mallien mukaisesti käsityönä. Saviastiat valmistetaan ekologisesti kotimaisesta, Someron punasavesta. Saviastiat sopivat herkullisten uuniruokien valmistukseen.  Tuotteet on poltettu yli 1000  asteessa, joten ne ovat uunin, mikron ja astianpesukoneen kestäviä.
 

 

Aleksander Gratschevin puuveistokset


Esille tulee  Muolaan Kangaspellolla vuonna 1925 syntyneen Aleksander Gratschevin puuveistoksia. Ensimmäisen puuveistoksen hän teki 1943 ollessaan sotahommissa Sunkussa Äänisen rannalla. Veistosten materiaalina on leppä, koivu ja lehmus. Työvälineinä Gratschev on käyttänyt erikokoisia talttoja, puukkoja ja kovertimia. Puuveistosten aiheina on usein ollut karhu, mutta myös ihmishahmot, jotka liittyvät entisaikojen työtapojen esittelyyn. Pienoisveistoksissa on mukana huumori, usein maailmanpoliittisista tapahtumista irroteltua.


Aleksander Gratschev lahjoitti puuveistokset Ammattiopisto Tavastialle (silloiselle Hämeenlinnan ammattioppilaitokselle) vuonna 1991.
Kaiken kaikkiaan Gratschevin koko tuotanto käsittää 149 puuveistosta, joista 94 on lahjoitettu Tavastialle ja muut on lahjoitettu toisaalle.

Näyttely Aleksander Gratschevin puuveistoksista 15.-16.6. Säästöpankki Areenalla.

 

Tutustu karjalaisiin ja hämäläisiin kansallispukuihin

Kansallispukujen esittelyssä kohtaavat karjalaiset ja hämäläiset puvut, sekä kansallispukujen nykyisyys ja menneisyys.  Näyttelyssä pääset tutustumaan eri aikakausina valmistettujen pukujen myötä vuosikymmenien aikana käytettyihin valmistustekniikoihin ja materiaaleihin. Kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden kokoamia uusintoja perinteisistä ja yksilöllisistä kansan 1700-1800-luvuilla käyttämistä juhla-asuista. Koko kansallispukujen historian ajan on käyty keskustelua pukujen valmistus- ja käyttötavoista. Viime vuosikymmenien tutkimustyö on tuonut pukuihin takaisin esikuvina olevien kansanpukujen mukaisia materiaaleja ja valmistustekniikoita.


Entä mitä tehdä, jos kansallispuku on kutistunut kaapissa tai paita on kellastunut? Millaisia päähineitä kansallispukuihin kuuluu? Entä kenkiä? Näihin ja moniin muihin mieltä askarruttaviin kansallispukukysymyksiin on koko näyttelyn ajan vastaamassa näyttelyn koonnut kansallispukuvalmistaja Sari Taponen.

Kansallispuku-näyttely on esillä Säästöpankki Areenalla lauantaina ja sunnuntaina torin aukioloaikoina.

 

 

 

Yhteystiedot

Harri Hatakka, p. 050 326 1218, harri.hatakka@gmail.com

Tälviisii!