Ohjelma

Karjalaista kulttuuria

Lue lisää

Kesäjuhla-info

Lue lisää

Karjalainen tori

Lue lisää

Piirakkakisat

Lue lisää

Majoitus

Lue lisää

Suku- ja pitäjäosasto

Lue lisää

Hengelliset tapahtumat

Lue lisää

Tule talkoolaiseksi

Lue lisää

Karjalaiset kesäjuhlat Kouvolassa 15.-17.6.2018


Karjalaiset kesäjuhlat ® 2018 vietetään Kouvolassa viikkoa ennen juhannusta. Luvassa on kokonainen viikonloppu karjalaista laulua, haastelua ja mukavaa ohjelmaa. Karjalaisuus näyttäytyy kaupungilla eri tapahtumissa, joista näyttävin on suuri juhlakulkue halki kaupungin keskustan.

Karjalaisia kesäjuhlia vietetään nyt 70. kerran. Juhlapaikkakunnaksi valittu Kouvola toivottaa karjalaisen heimon ja kaikki alueen asukkaat tervetulleiksi paitsi Kouvolaan myös vanhaan Viipurin lääniin.

Hyppää sinäkin kesäkuussa junaan! Helsingistä vain 1½ tuntia, Mikkelistä tunti, Lappeenrannasta ja Kotkasta ei sitäkään.

Tervetuloa 70. Karjalaisille kesäjuhlille!

Viipurin läänin kartta

Tervetuloa wanhaan Wiipurin lääniin
 
1600-luvulla  nykyisen  Kymenlaakson  alue  kuului silloiseen Viipurin  ja Savonlinnan  lääniin. Kun vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Suomen autonomiseen  suuriruhtinaskuntaan, siitä tehtiin  uusi Viipurin lääni, johon kuului Kymijoen itäpuolinen Kouvolakin. Kouvola sijaitsi Viipurin läänin alueella vuoteen 1944 asti.  Asukasluvultaan se oli Suomen suurin lääni. Sotien jälkeen 1944 pääosa Viipurin läänistä jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Kymen lääni.
https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/viipurinlaani.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ni

 

Karjalainen Kouvola

Kouvola on syntynyt rautateiden ja junaliikenteen neljän suunnan risteysasemaksi. Junat ovat tuoneet  matkustajia ja asukkaita Kouvolaan jo vuodesta 1870.
Kouvolan kautta on kulkenut  Suomen vientiteollisuuden vihreää kultaa Kotkan ja Haminan satamien kautta maailman markkinoille.  Kouvolan kautta on matkustettu Viipuriin  ja Pietariin sekä harrastettu diplomatiaa Helsingin ja Moskovan välillä.

Kouvolan asemalla vislas se kuuluisa Lentävä kalakukko, jossa Esa Pakarinen kyseli ”Onko Mikkeliin mänijöitä,  juna män justiisa?”
Kouvolan asemasta tuli tuttu  myös monelle evakkomatkalaiselle, joiden matka kulki Kouvolan kautta uusille asuinsijoille.

Kouvolaa halkova Kymijoki oli vuoteen 1809 asti valtakunnan  rajajoki. Länsipuolen asukkaat kuuluivat  Ruotsiin ja itäpuolen asukkaat Venäjään.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen evakkojunat toivat nykyisen Kouvolan alueelle tuhansittain evakkoja Karjalankannakselta. Muun muassa Säkkijärven, Jääsken ja Vahvialan pitäjien asukkaat saivat uudet kotikunnaat silloisista Anjalasta, Elimäestä, Valkealasta, Kuusankoskesta, Iitistä ja Jaalasta.
Sotien jälkeen Kymijoen varressa toimineet metsäyhtiöt työllistivät rajan taakse jääneiden Enson tehtaiden  entisiä työntekijöitä.

Kouvolan kohdalla jäi junasta myös monta liikeyritystä.  Tunnetuin  niistä on Viipurista tullut  Kouvolan Lakritsi.
1936 perustettu Viipurin toinen tyttökoulu on nykyisin Kouvolan Yhteislyseo.
Kouvolasta tuli myös Evakko-romaanin kirjoittaneen, Kanneljärveltä  kotoisin olleen Unto Seppäsen uusi kotikaupunki.
14 jääpallon Suomen mestaruutta voittanut Wiipurin Sudet  tunnetaan nykyisin jalkapallo- ja salibandyseura Kouvolan Susina.
Iitissä, Valkealassa, Elimäellä ja Anjalassa on kyliä, jotka syntyivät kokonaan karjalaisten siirtolaisten ympärille.  Kouvolan Sarkolan kaupunginosa  tunnettiin aiemmin nimellä Karjalaiskylä. Kouvolassa voit kulkea Karjalankatua, Karjalaistietä tai Säkkijärvenkujaa pitkin.


Yhteystiedot:
Karjalaisseurojen  Kymenlaakson piiri ry
Eija Vänskä-Sinkkonen    
puh  040 829 2706
eija.vanska(at)pp.inet.fi

Karjalan Liitto
Mervi Piipponen
puh. 040 583 9295
mervi.piipponen(at)karjalanliitto.fi

Järjestäjät:
Karjalan Liitto ry
Karjalaisseurojen Kymenlaakson piiri ry