Kesäjuhlien vuosikymmenet

1990-luku

1990-luku

Kotiseutumatkailu ja palautuskeskustelu näkyvät juhlilla

Vuosikymmenen aikana seminaarien sisältö uudistui ja raikastui, kun menetetyillä alueilla oli mahdollista vierailla yhä vaivattomammin. Vastaavasti Venäjän Karjalasta saavuttiin mielellään Suomeen. Esimerkiksi vuonna 1990 luentojen sisältö painotti rajantakaista karjalaisuutta, kun Petroskoin tiedeakatemiaa edustivat luennoitsijat Stepanova ja Markianova, jotka kertoivat itkuvirsiperinteestä ja karjalan kielen asemasta. Vuonna 1993 Kuopiossa pidetyille kesäjuhlille johdatti sitaatti ”Kukko kiekuu Kuopioon”. Heti perjantaina pidettiin kaupungintalolla koko päivän mittainen seminaari aiheena ”Miksi ei Karjalan valtakuntaa”. Seminaarin sisältö eteni Karjalan varhaishistoriasta aina Karjalan tulevaisuutta pohtivaan paneeliin, jossa Venäjän federaation suurlähettiläs Derjabin, Paavo Väyrynen sekä Heikki Talvitie keskustelivat. Aihe kosketteli myös Karjalan kysymystä. Ilta päättyi hotelli Arctiassa Pertti Virtarannan matkakertomuksiin Karjalan tasavallassa.

Karjalaiset kesäjuhlat Tampereella 1994.

Tampereella vuonna 1994 kesäjuhlaseminaari oli jo silkkaa Karjalan palautus -keskustelua. Mukana oli merkittäviä tutkijoita. Kansleri Kauko Sipponen, dosentti Silvo Hietanen, tutkija Pekka Visuri ja Markus Lyra ulkoministeriöstä keskustelivat otsikolla Unohtiko kansakunta Karjalansa. Paikalla oli lisäksi Venäjän lähetystöneuvo Vjatseslav Tutsnin sekä lehdistöä. Lopuksi spekuloitiin Karjalan Liiton roolia palautuskysymyksissä, jota liiton puheenjohtaja Meriö alusti.

Kiinnostavat seminaariaiheet 1990-luvulla

Vuonna 1995 palattiin maltillisempiin aiheisiin, kun teemana oli Itämerensuomalaiset heimot. Luennoitsijaksi saatiin vihdoin akateemikko Pertti Virtaranta, joka toi mukanaan vierailijoita Tverin Karjalasta. Seuraavana vuonna oltiin ajankohtaisen poliittisen teeman äärellä, kun seminaarin aiheeksi valittiin EU ja Karjala. Pääseminaaripuheen esitti komissaari Erkki Liikanen. Muut puhujat edustivat virallisia tahoja ulkoministeriöstä, pääministerin kansliasta ja Venäjän suurlähetystöstä. Keskustelu jalostui esitelmistä paneelikeskusteluun. Samana vuonna itse juhlilla ei ollut yhtä teemaa, vaan jokaisella juhlapäivällä oli omansa. Perjantai oli nimetty Tahto ja Henki, lauantaina Tuutha sie iloitsemaan ja sunnuntaina Yhteinen tulevaisuus. Seminaarien ajankohdaksi vakiintui tästä eteenpäin perjantai ja Helsingissä pitopaikaksi Karjalatalon juhlasali.

Imatralla vuonna 1997 vietetyissä kesäjuhlissa järjestettiin jopa kaksi erillistä seminaaria. Perjantaina ohjelmassa oli Vuoksen varrella -seminaari, joka täsmäsi koko kesäjuhlien teemaan Kohataa Vuokse varrell’! Aihe käsitteli Vuoksen seudun asutus- ja kulttuurihistoriaa sekä toimintanäkymiä Vuoksen ympäristössä. Seminaarin päätti liittovaltuuston puheenjohtaja Pertti Viinanen. Seuraavana päivänä käynnistyi jo ennen kello kymmentä Valtionhotellin kongressitiloissa Toiset polvet kohtaavat -tapaaminen. Ohjelmaa ei kutsuttu seminaariksi sekaantumisvaaran vuoksi. Se päättyi kymmenen minuuttia ennen avajaisjuhlan alkua. Tässäkin seminaarissa puhujina oli tutkijoita pohtimassa evakkouden kokemuksia, mutta iltapäivän osuus koostui lyhyistä tarinoista siirtoväkeä edustavan nyt jo aikuistuneiden lasten silmin. Päivän päätti varapuheenjohtaja Matti Mansikka.

Karjalaiset kesäjuhlat Vaasassa 1999.

Salossa vuonna 1998 pidetty Karjalasta Saloon – Salostako takaisin Karjalaan -seminaari oli maksullinen, ja sadan markan hintaan sisältyi lounas ja kahvi. Mukana oli tuttuja puhujia aikaisemmilta vuosilta, kuten Silvo Hietanen ja Kauko Sipponen. Monipuolinen seminaari kesti perjantaina iltakuuteen saakka. Aiheissa käsiteltiin siirtokarjalaisuutta ja Salon roolia. Viimeisenä esityksenä rohjettiin jälleen spekuloida Viipurin mahdollisella palautuksella. Salon mallin mukaan seuraavissa kesäjuhlissa Vaasassa pidettiin vastaavalla konseptilla seminaari Karjalasta Pohjanmaalle – Pohjanmaaltako takaisin Karjalaan. Kauko Sipposen toimittama seminaarin avaus ja lopetus oli muodostunut tässä vaiheessa perinteeksi. Muitakin tuttuja esiintyi, kuten Tapio Hämynen otsikolla ”Asutuksen muutoksen Laatokan Karjalassa”. Vanhan kaavan mukaan seminaarin lopussa sivuttiin tulevaisuuden näkymiä.

Viihteellisempää ohjelmaa

Perjantai-illat vakiintuivat 1990-luvulla myös viihteellisempien musiikkiohjelmien areenaksi. Vuonna 1995 Helsingissä kesäjuhlien teema oli Sävelten Karjala, mikä tarkoitti runsasta musiikillista ohjelmaa. Perjantaina kuultiin Johanneksen kirkossa Oskar Merikanto -konsertti ja samaan aikaan Karjalatalolla Karjalaisen näyttämön esittämä Anu ja Mikko. Kuorot esiintyivät Helsingin yliopiston pääjuhlasalissa. Lauantain avajaisjuhlassa jäähallissa teemana oli Sukupolvet kohtaavat, missä musiikki ei erottunut muita vuosia selkeämmin, mutta lauantaina järjestettiin erillinen Heili Karjalasta -tapahtuma Tampereen edellisvuoden ideaa mukaillen. Ohjelma sisälsi sekä tanssia, että musiikkia muun muassa muusikko Fredin laulamana. Varsinainen Sävelten Karjala -päiväjuhla pidettiin sunnuntaina, jossa puheita oli tietoisesti vähennetty.

Tampereella vuonna 1994 lauantaina pidetty Karjalasta Nääs -iltamat radioitiin suorana Radio Suomen ohjelmistossa. Esiintyjinä olivat muun muassa Eila Pienmäki ja Pasi Kaunisto. Perjantai-iltojen rento ohjelma monipuolistui, kun yhteislaulutilaisuudet lisäsivät suosiotaan. Jopa Karjalainen karaoke lanseerattiin vuonna 1999 Vaasassa.

1990    Helsinki
1991    Kouvola
1992    Turku
1993    Kuopio
1994    Tampere
1995    Helsinki
1996    Hämeenlinna
1997    Imatra
1998    Salo
1999    Vaasa

Karjalaiset kesäjuhlat, suurjuhlat Helsingissä 1990.

Karjalaiset kesäjuhlat Kouvolassa 1991.

Karjalaiset kesäjuhlat Turussa 1992.

Karjalaiset kesäjuhlat Imatralla 1993.

Karjalaiset kesäjuhlat Tampereella 1994.

Karjalaiset kesäjuhlat Helsingissä 1995.

Karjalaiset kesäjuhlat Vaasassa 1999.

 

Tuutha sie iloitsemaan!